Mindfulnessia koskevia tutkimuksia

Mindfulness-tutkimusten määrä kasvaa

Mindfulnessin myönteisiä vaikutuksia on dokumentoitu monipuolisesti tieteellisin tutkimuksin. Pelkästään vuonna 2013 julkaistiin 549 englanninkielistä tieteellistä mindfulness-tutkimusta.

Tutkimustulokset lyhyesti

Mindfulnessin on todettu vähentävän tunnepitoista rasitusta, helpottavan kieteisiä mielentiloja sekä parantavan useilla tavoilla elämän laatua.

Vaikutukset mielen tasolla liittyvät erityisesti ajattelun joustavuuteen, positiivisiin tunteisiin sekä kasvaneeseen tietoisuuteen oman mielen toiminnasta. Kasvanut tietoisuus vaikuttaa positiivisesti lisäämällä kykyä säännellä tunteita sekä palautua nopeammin kielteisistä tunnetiloista.

Vaikutukset aivojen fysiologian tasolla näkyvät mm. tarkkaavaisuuden ohjaamiseen, itseä koskevaan tietoisuuteen sekä tunteiden nimeämisen liittyvien alueiden aktiivisuuden lisääntymisenä ja kasvuna. Fysiologisina vaikutuksina on dokumentoitu mm. stressihormonien tason laskevan sekä immuunivasteen paranevan.

(Lähde: Greeson, J.M.: Mindfulness Research Update: 2008, Complementary Health Practice Review 2009, 14:10-18, jossa koottiin 52 keskeisen tutukimuksen tulokset.)

Mindfulness auttaa onnistumaan työssä

Tietoisen läsnäolon harjoittamisen tärkeimmät työhön liittyvät vaikutukset voidaan tutkimusten pohjalta kiteyttää viiteen pääteemaan. Yksityiskohtaisemman kuvauksen sekä tutkimusviitteet löydät Mindfulness työssä -kirjan toisesta luvusta.

1. Keskittymiskyvyn paraneminen ja tiedon käsittelyn tehostuminen

  • Jo muutamien viikkojen tietoisen läsnäolon harjoittamisen on voitu todeta lisäävän keskittymiskykyä ja vahvistavan aivoissa huomion suuntaamiseen liittyviä alueita.
  • Tutkimusten mukaan myös mielen vaeltelu tehtävän aikana vähenee ja työmuistin kapasiteetti kasvaa, jolloin tiedon käsittelyyn liittyvä suorituskyky paranee.
  • Harjoittelun on voitu havaita myös lisäävän aivojen harmaata ainetta alueilla, jotka liittyvät oppimiseen ja muistitoimintoihin.
  • Tutkimusten mukaan  mindfulness-harjoittelu lisää havaitsemiseen, ajatteluun, muistiin ja tiedonkäsittelyyn liittyvää suorituskykyä. Kaiken tämän seurauksena ajattelemme selkeämmin ja näemme olennaisen kirkkaammin kuin yleensä.

2. Luova ongelmanratkaisu ja mielen joustavuus

  • Tutkimusten mukaan läsnäoloon harjoitettu mieli on joustavampi, avoimempi ja luovempi. Luovuusharjoituksessa, jossa piti tuottaa vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia esineille, mindfulness-meditaation harjoittajat tuottivat enemmän vaihtoehtoja ja ilmensivät enemmän joustavuutta ja omaperäisyyttä.
  • Lisääntynyt ajattelun joustavuus ja luovuus näkyvät myös parantuneena ongelmanratkaisukykynä. Kuuden viikon harjoittelu lisäsi joustavuutta ongelmanratkaisussa ja vähensi aiemman kokemuksen rajoittavaa vaikutusta ratkaisuihin.  Tämä johtaa tutkimusten mukaan myös parempiin päätöksiin.

3. Tunneäly, vuorovaikutus ja yhdessä onnistuminen

  • Tietoisen läsnäolon taitojen harjoittaminen lisää tutkimusten mukaan myös tunnetaitojamme. Sen on voitu todeta lisäävän tietoisuutta tunteista, kykyä säännellä tunteita sekä käsitellä niitä rakentavalla tavalla. Tietoisen läsnäolon harjoittamisen on myös todettu lisäävän kykyä tunnistaa toisen tunteita ja  asettua toisen henkilön asemaan. Nämä kaikki taidot ovat tärkeitä tunneälyn osatekijöitä.
  • Mindfulness-taitojen on havaittu myös lisäävän tunteiden käsittelyn joustavuutta. Tämä näkyy niin nopeampana palautumisena kielteisistä tunnetiloista kuin vähäisempänä taipumuksena pitkittyneeseen vaikeuksien märehtimiseen.

4. Stressinsääntely ja työhyvinvointi

  • Tutkimukset ovat dokumentoineet laajasti mindfulness-harjoittelun vaikutuksia psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Erityisesti stressi peräisten oireiden kuten unihäiriöiden, kohonneen verenpaineen ja stressihormonien tason kohdalla vaikutukset ovat merkittäviä. Jo 20 minuutin harjoittelu viiden päivän ajan alentaa keskeisen stressihormonin kortisolin tasoa veressä.
  • Stressin käsittelyn osalta mindfulness-ohjelmaan osallistuneet käyttivät enemmän myönteisiä ja vähemmän kielteisiä keinoja stressin käsittelyyn.
  • Myös sairauspäivien määrä vähenee. Esimerkiksi Transport for Londonin työntekijöillä tehdyssä tutkimuksessa todettiin mindfulness-ohjelmaan osallistuneiden stressistä ja masennuksesta johtuvien sairauspäivien määrän laskeneen 71 prosentilla. Samalla heidän kaikkien sairauspäiviensä määrä puolittui.
  • Yhä useampi tutkimus on dokumentoinut myös merkittävän positiivisen vaikutuksen hyvinvointiin työssä laajemminkin. Muun muassa uupumusriskin on voitu todeta vähentyneen ja empatiakyvyn lisääntyneen.

5. Vaikutus organisaation menestykseen

  • Työelämän mindfulness-ohjelmien määrän kasvaessa on viime vuosina lisäksi jul- kaistu kasvava määrä tutkimuksia siitä, kuinka tietoisen läsnäolon taidot vaikuttavat mitattavalla tavalla tärkeisiin organisaation toiminnan mittareihin.
  • Tietoisen läsnäolon harjoittamisen on voitu myös tästä näkökulmasta todeta vaikuttavan työntekijöiden suorituskykyyn. Sen on myös voitu havaita lisäävän tyytyväisyyttä työhön sekä vähentävän aikomusta siirtyä toiseen organisaatioon.
  • Tietoisen läsnäolon on todettu myös lisäävän työhön sitoutumista lisäämällä positiivisia tunteita sekä psyykkistä toimintakykyä.

Tutustu tutkimuksiin

  • Paras ja ajantasaisin lähde mindfulness-tutkimuksen alalla on American Mindfulness Research Associationin (AMRA) kuukausittain julkaisema Mindfulness Research Monthly.
  • Hyvän yleiskuvan ja ajankohtaiskatsauksia eri teemoista saat myös tutkija Peter Malinowskin perustamalta Meditation Research -sivustolta.
  • Awareness Research Center (UCLA) julkaisi teemoittajan jaotellun bibliografian vuoteen 2009 mennessä ilmestyneistä keskeisistä tutkimuksista.
Ota yhteyttä!

Vastaamme viestiisi mahdollisimman pian!

0