Maailmalla on etenemässä hiljainen vallankumous. Tässä vallankumouksessa eivät kaadu muurit tai patsaat, eikä hallintorakennuksia vallata voimalla. Tämä vähittäin vahvistunut muutosvoima voi kuitenkin osoittautua kauaskantoiseksi ja elämäämme uudistavaksi. Tämä uusi virtaus tunnetaan nimellä Mindful Nation, tietoinen kansakunta, ja se on jo hyvän aikaa vallannut omalla hiljaisella tavallaan politiikkaa ja hallintoa sisältä käsin.

Millainen olisi yhteiskunta, jossa mindfulness eli tietoinen läsnäolo olisi laajasti käytössä? Millaista politiikkaa voitaisiin johtaa mindfulnessia koskevasta jatkuvasti kasvavasta tutkimustiedosta?

Yksi tämän ajattelun varhaisia käynnistäjiä on ollut amerikkalainen kongressiedustaja Tim Ryan, jonka kirja A Mindful Nation ilmestyi vuonna 2012. Kirjassaan hän tarkastelee monipuolisesti mindfulnessin myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja nostaa erityisesti esiin koulut, terveydenhuollon, suojelualan, sotilaat sekä laajemmin koko talouden ja työelämän. Hän alkoi myös järjestämään meditaatiotapaamisia kongressiedustajille ja kongressin henkilöstölle. Lisäpainoa hänen näkemyksilleen antaa se, että hänen odotetaan olevan ehdolla demokraattien presidenttiehdokkaaksi vuonna 2020.

Vuonna 2013 käynnistyi Britannian parlamentissa kansanedustaja Chris Ruanen perustama meditaatioryhmä sekä säännölliset ohjatut mindfulness-ohjelmat. Tähän mennessä jo 186 kansanedustajaa, 500 parlamentin henkilöstön edustajaa ja 3000 valtion virkamiestä on osallistunut 8-viikkoiseen mindfulness-ohjelmaan.

Brittiparlamenttiin perustettiin myös puoluerajat ylittävä Mindfulness All-Party Parliamentary Group, joka julkaisi vuonna 2015 ensimmäisen laajan yhteiskuntapoliittisen selonteon mindfulnessin hyödyntämisessä yhteiskunnassa. Raportti sisältää konkreettisia ehdotuksia ja linjauksia tietoisen läsnäolon hyödyntämisestä terveydenhuollossa, kouluissa, työpaikalla ja rikosseuraamusjärjestelmässä. Raportissa todettiin mindfulnessin olevan yksi lupaavimmista mielenterveyttä ja hyvinvointia edistävistä strategioista yhteiskunnassa.

Eihän Suomi vain ole jäämässä junasta?

Tärkeä askel samaan suuntaan nähtiin viime viikolla, kun sekä Suomessa että Virossa järjestettiin Mindful Nation -tilaisuudet. Vierailijoina olivat pitkäaikainen brittikansanedustaja Chris Ruane sekä Jamie Bristow, joka johtaa brittiparlamenttia lähellä olevaa Mindfulness Intiative -järjestöä. Suomeen vierailijat saapuivat Leena Pennasen kutsumina ja tapasivat eduskunnassa muun muassa kansanedustajat Jani Toivolan (vihr) ja Lenita Toivakan (kok). Perjantai-iltana brittivieraat puhuivat Hankenilla järjestetyssä yleisötilaisuudessa.

Vierailin itse Virossa päivää aiemmin järjestetyssä laajemmassa tapahtumassa. Viron parlamentissa Riigikogussa järjestetyn avoimen tilaisuuden avasi Britannian suurlähettiläs Theresa Bubbear, ja brittivieraiden Ruanen ja Bristowin lisäksi kuulimme kansanedustaja Yoko Alenderin puheenvuoron sekä sisäministeriön kokemuksia mindfulnessin hyödyntämisestä omassa organisaatiossaan.

Mukana oli myös Vaikuseminutid-yhdistys (suomeksi Hiljaiset hetket), jonka johtaja Jannus Jaska esitteli tämän lasten ja opettajien mindfulnessia edistävän yleishyödyllisen yhdistyksen laajaa toimintaa. Yhdistyksen tarkoituksena on tuoda mindfulness- ja itsesäätelytaitoja kuten keskittymiskykyä ja stressinhallintaa kaikkiin kouluihin ja leikkikouluihin koko Virossa. He ovat kouluttaneet jo 7 % kaikista Viron opettajista hyödyntämään mindfulnessia oppilaiden kanssa.

Tilaisuus päättyi tunnin paneelikeskusteluun, johon puhujien lisäksi osallistui sisäministeriön kansleri Lauri Lugna. Tultuaan ministeriön johtoon hän oli selvittänyt työntekijöiden kokemusta työn kuormittavuudesta. Selvityksen pohjalta koko 200 hengen henkilöstölle tarjottiin lyhyt mindfulness-kurssi ja halukkaille mahdollisuus osallistua pidempään 10 tapaamisen ohjelmaan. Jo nyt joka kymmenes työntekijöistä on käynyt tuon pitkän ohjelman ja jatkoa on luvassa.

Esimerkit maailmalta ovat vaikuttavia. Olemme ehkä Suomessa hieman hitaammin syttymässä mindfulnessin hyödyntämiseen yhteiskunnan kehittämisessä. Nyt voisi olla hyvä aika kiriä muiden etumatkaa. Haastankin meidät suomalaiset asettumaan edelläkävijöiksi kansainvälisessä keskustelussa tietoisesta yhteiskunnasta!

Terveystaloustieteenkin näkökulmasta läsnäoleva kansakunta on terveempi, tuottavampi ja onnellisempi. Voimme myös löytää uudelleen yhteyden siihen, mikä meissä on inhimillisintä, myös politiikassa.

Paras tapa muuttaa maailmaa ja luoda hyvä yhteiskunta on antaa ihmisille työkaluja ja edellytyksiä olla paras versio itsestään. Kun saamme parhaan esiin itsestämme voimme kulkea kohti kukoistavaa elämää niin yksilöinä kuin yhteiskuntana. Ehkä tässä olisi luvassa se kansakunnan todellinen tuottavuusloikka?

Millä elämänalueilla Suomen pitäisi mielestäsi erityisesti ottaa käyttöön tietoisen läsnäolon harjoittamisen tuomia hyötyjä? Arvostan kovasti kommenttiasi.

Tietoiseen läsnäoloon tutustumisen voit aloittaa vaikka saman tien lataamalla 5 minuutin mittaisen Tietoisuustauko-harjoitukseen tästä.  Oma kokemus on paras pohja tietoisen läsnäolon edistämiselle sinulle tärkeillä elämänalueilla!