Metataidoista puhuminen on suosiossa. Se on yksi tämän ajan nousevia iskusanoja, jolla voit vaikkapa cocktail-keskustelussa osoittaa olevasi tilanteen tasalla.

Kiinnostuksen tausta on helppo ymmärtää. Kun työn ympäristö on yhä monimutkaisempi ja vaativampi, kaivataan uutta ymmärrystä työssä tarvittavista taidoista. Tietotulva, jatkuvat keskeytykset, viestinnän monet kanavat ja näistä seuraava taipumus huomion hajauttamiseen haastavat työssä onnistumista ja hyvinvointia tiukemmin kuin ehkä koskaan. Haastettuna on erityisesti aivojen kognitiiviset resurssit ja mahdollisuus taitavaan ja syvään ajatteluun.

Olet varmasti huomannut, että ajatustyössä lisäarvo syntyy juuri ajattelun laadusta. Lepsu tai urautunut ajattelu ei vain riitä. Siksi ajattelun laatua uhkaavien tekijöiden ratkaisemisen tulisi olla jokaisen ajatustyötä tekevän organisaation prioriteetteja, jos sen tavoitteena on kestävä menestys.

Vaikka metataidoista puhutaan ja kirjoitetaan yhä enemmän, yhteistä määritelmää tai listausta niistä ei ole. Jokainen listaus on vain yksi esimerkki metataitojen laajasta kirjosta. Se on ymmärrettävää, koska metataitoja ovat oikeastaan kaikki taidot, jotka tukevat onnistumista kontekstista riippumatta ja kontekstikohtaisia taitoja tukien. Vaikkapa hymy on metataito, jolla voit tukea onnistumistasi mitä erilaisimmissa vuorovaikutustilanteissa. Samoin kuin tilannetaju, joka kertoo, milloin on väärä hetki hymyillä.

Hymy on tärkeä. Vaativassa työelämässä nousee kuitenkin yksi taito kokemukseni mukaan ylitse muiden. Olkoon tämä samalla pieni välikiteytys kahden vuosikymmenen pohdinnasta metataitojen kehittäjänä niin coachina, työyhteisövalmentajana kuin mindfulnessohaajanakin:

Ajatustyöläisen tärkein metataito on oman mielen johtaminen.

Oman mielen johtaminen merkitsee taitavaa tilannetajua, kykyä havainnoida omia ajatuksia, tunteita ja reaktioita sekä taitoa ylläpitää keskittymistä tilanteen vaatimalla tavalla. Siihen liittyy myös taito ylläpitää levollista, avointa ja joustavaa mieltä, joka tukee monia muita usein mainittuja metataitoja kuten luovuutta ja ongelmanratkaisua.

Oman mielen johtaminen mahdollistaa myös sen mielen avoimuuden ja ajattelun syvyyden, jota kompleksisen ympäristön vaikutusverkkojen systeeminen ymmärtäminen yhä enemmän tarvitsee.

Ja samaan aikaan, kun ympäristö vaatisi yhä laadukkaampaa ajattelua, jo keskittymiskyky ja huomion suuntaaminen ovat monelle tänä päivänä iso haaste. Moni kokee, että organisaatiot eivät anna edellytyksiä keskittyneelle työskentelylle. Steven Kotler muistuttikin ihan aiheesta Nordic Business Forumissa muutama vuosi sitten, että tärkein asia mitä voit tehdä organisaatiossasi on antaa ihmisille mahdollisuus keskittymiseen ilman häiriöitä. On kuitenkin paljon, mitä jokainen meistä voi tehdä itse oman keskittymiskykynsä hyväksi.

Jos kysymme Chat GPT -tekoälyltä (ja miksi emme kysyisi), ketkä ovat oman mielen johtamisen parhaita asiantuntijoita, listalle ykkösenä nousee Jon Kabat-Zinn, länsimaiden tunnetuin tietoisen läsnäolon opettaja ja laajimmalle levinneen mindfulness-menetelmän MBSR:n kehittäjä. Tämä kertoo pähkinänkuoressa sen, että mindfulness-taidot ovat aivan oman mielen johtamisen ytimessä. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen kehittää juuri niitä ydintaitoja, joita tarvitsemme taitavaan oman mielen johtamiseen.

Koska oman mielen johtaminen tukee monia muita metataitoja, sitä voisi sanoa jopa metataitojen metataidoksi. Oman mielen johtamisen varaan rakentuvat monet taidot, joita tarvitsemme lisääntyvästi kompleksissa ja yhdessäohjautuvassa työelämässä.

Näiden kaikkien taitojen takana on kuitenkin vielä kovemman luokan metataito: tietoisuus. Sen vuoksi tietoisuuden harjoittaminen ja taitava tietoisuuden ylläpitäminen arjen tilanteissa vaikuttaa niin voimakkaasti onnistumiseen ja hyvinvointiin.

Mitä haastavammassa paikassa olet, sen varmemmin tarvitset pitkälle harjoitettuja oman mielen johtamisen taitoja. Tiesitkö, että niitä on mahdollista harjoittaa järjestelmällisesti ja tehdä niistä voimavara niin itsellesi kuin koko työyhteisöllekin?