Tahdonvoima on kiinnostava ilmiö. Ehkä huomasit vaikkapa uuden vuoden lupaustesi kohdalla, että onnistuminen ei tänäkään vuonna ollut aivan itsestään selvää. Tutkimusten mukaan on yleistä, että teemme saman lupauksen jopa 10 kertaa silti saamatta sitä toteutumaan.

Kun yli miljoonalta ihmiseltä eri puolilla maailmaa kysyttiin heidän hyveistään, tahdonvoima jäi auttamattomasti viimeiseksi 24 hyveen listalla.  Kun taas ihmisiltä kysyttiin epäonnistumisista hyveiden alueella, saatiin tahdonvoima kirkkaasti listan kärkeen. Andrew Matthews onkin todennut, että itsekuri sijoittuu suosiossa jonnekin hammaslääkärin ja ripulin välimastoon.

Voimme kuitenkin nähdä arjessa jatkuvia onnistumisia myös tällä alueella. Kuvitelkaamme vaikkapa lounasta pomomme kanssa. Aika harvoin lipsumme ja syömme pomon lautaselta, vaikka hänen annoksensa näyttäisikin omaamme herkullisemmalta. Työpaikkahaastattelussa emme useinkaan kerro mitä mieltä todella olemme haastattelijan naurettavasta kampauksesta. Hillitsemme itsemme.

Sosiaalipsykologi Walter Mischelin tutkimuksessa nelivuotiaat saivat merkittävän haasteen: he viettivät 15 minuuttia samassa huoneessa houkuttelevan näköisen vaahtokarkin kanssa. Heillä oli lupa syödä se, mutta heille luvattiin toinen samanlainen, jos he söisivät karkin vasta ajan umpeuduttua. Vuosia myöhemmin Mischel palasi tutkimaan samaa ryhmää ja kävi ilmi, että vaahtokarkin syöntiä lykänneet pärjäsivät elämässään monessa suhteessa paremmin. Muissa tutkimuksissa on vahvistettu, että tahdonvoima on yksi harvoista tekijöistä, jotka tilastollisesti merkittävällä tavalla ennustavat onnistumistamme.

Roy F. Baumeisterin tutkimusten mukaan haasteena kuitenkin on, että tahdonvoiman varastomme on rajallinen. Hän on tutkinut suurimman osan urastaan juuri tahdonvoimaa ja sen rajoitteita. Baumeisterin mukaan meillä on yksilöllinen varasto tahdonvoimaa ja kurinalaisuutta. Sen avulla teemme tietoisia valintoja ja ohjaamme itseämme. Tahdonvoiman varastomme uusiutuu kyllä, mutta sen runsas käyttö saattaa hetkellisesti syödä rajallisen itsekurimme. Silloin kätemme ovat jääkaapissa ennen kuin huomaammekaan.

Tähän liittyy myös erityinen syndrooma, jolle päättäjät ovat muita alttiimpia. Jos teet työssäsi paljon vaativia päätöksiä, saattaa tahdonvoimasi varasto pitkän työrupeaman jälkeen laskea kriittisen rajan alle. Suurvallan presidentti saattaakin yllättäen ehdotella sopimattomia tai jonkun pohjoisen maan ulkoministeri innostua lähettelemään harkitsemattomia tekstiviestejä (esimerkit kuvitteellisia). Kyky tunnistaa matalan tahdonvoiman hetket ja selviytyä niistä osoittautuukin tärkeäksi taidoksi.

Onneksi tahdonvoiman käytössä voi harjaantua. Tietoisuustaitoja harjoittavissa mindfulness-ryhmissäni keskustelemme usein säännöllisestä harjoittelusta, sen haasteista ja sitä tukevista tekijöistä. Ryhmien tapaamiset ovat tärkeitä, mutta syvemmän ja pitkäkestoisemman vaikutuksen syntyminen on paljolti kiinni omaehtoisen harjoittelun toteutumisesta arjen keskellä.

Tässä muutama tutkimuksiin perustuva vinkki, joita voit soveltaa mihin tahansa muutokseen tai uuteen toimintatapaan elämässäsi:

1. Keskitä voimasi yhteen muutokseen kerrallaan. Jos vain mahdollista, lykkää muiden tahdonvoimaa vaativien hankkeiden toteuttamista, kunnes tavoittelemasi muutos on alkanut vakiintua. Jos ykköstavoitteesi on vaikkapa säännöllinen tietoisuustaitojen harjoittelu, voit ehkä hetkeksi lykätä kolajuomariippuvuutesi ratkaisemista. Tai harkita, oliko hyvä idea ilmoittautua sekä Finlandia-hiihtoon että kahdelle maratonille ennen ensimmäistäkään harjoittelukilometriä.

2. Suuntaa käytettävissäsi oleva tahdonvoima rutiinien luomiseen. Luo elämääsi säännöllisyyttä, joka tukee onnistumistasi ja alkaa kantaa itseään. Hyödynnä aivojesi kyky reitittää automaattisiksi toiminnoiksi kaikki, mitä toistat riittävän usein. Se mikä syntyy tottumuksen voimasta, ei enää vaadi tahdonvoimaa. Tietoisuustaitojen harjoittelun osalta se voi tarkoittaa esimerkiksi säännöllistä päivärytmiä, jossa harjoituksesta tulee yhtä luonnollinen osa päivää kuin vaikkapa hampaiden pesusta.

3. Opi tunnistamaan oireet, joista voit havaita oman tahdonvoimasi olevan matalalla. Varaa itsellesi silloin aikaa tahdonvoiman palautumiseen. Kannattaa myös luoda itselleen toimintatapoja, joita voi käyttää tahdonvoiman ollessa alentunut. Jälleen rutiinit voivat kantaa yli haastavampien hetkien. Heikkona hetkenä kannattaa myös palauttaa mieleen, miksi tavoittelemasi muutos on tuntunut niin tärkeältä ja mikä siinä energisoi sinua.

4. Pidä muutoksen aikana huolta energiatasostasi. Muista nauttia riittävistä yöunista ja varoa veren sokerin voimakasta laskua. Hyvin levätty yö täyttää tahdonvoimasi varastot ja veren riittävä glukoositaso on tutkitusti tärkeä tahdonvoiman tekijä. Tunnista myös muut sinulle tyypilliset tekijät, jotka ovat omiaan laskemaan tahdonvoimaasi. Voit etsiä keinoja joko välttää niitä tai tulla niiden kanssa toimeen.

5. Seuraa onnistumistasi. Pidä päiväkirjaa tai tee itsellesi vaikkapa seurantataulukko, johon liimaat kultaisia tähtiä. Havaitse mahdollisimman pian muutoksen myönteisiä vaikutuksia. Palkitse itseäsi pienistäkin edistysaskeleista. Eräs mindfulness-ryhmäni osallistuja sai muutamassa viikossa verenpaineensa tasaantumaan terveisiin lukemiin. Hänen onnistumistaan tuki se, että hän kirjasi ylös kaikki harjoituksensa ja myönteiset muutokset tuon jakson aikana.

Tietoisen läsnäolon harjoittaminen mahdollistaa elämän kokemisen tuoreena ja ainutlaatuisena. Voimme kohdata kunkin hetken uteliaana ja yhä vapaampana automaattisista ajatus- ja havaintotottumuksista. Sen vuoksi onkin hauskalla tavalla paradoksaalista, että tärkeimmäksi liittolaiseksemme taitoja kehittäessämme tarjoutuu säännöllisten, automatisoituneiden tottumusten voima.

(Lukuvinkki: Roy F. Baumeister ja John Tierney: Tahdonvoima, Basam Books 2012.)