Tarkkaavaisuushäiriöinen vai tietoinen organisaatio?

 / Mindfulness, Mindfulness työssä, Onnistu työssä

Milloin viimeksi tunsit itsesi levolliseksi, valppaaksi ja hyvinvoivaksi?

Ainainen kiire, tulospaineet ja ylivaihteella toimiva organisaatio eivät aina luo parhaita edellytyksiä työssä onnistumiselle.  Ajankäyttömme sirpaloituu ja keskittymisemme hajaantuu.  Eräänkin tutkimuksen mukaan tyypillinen tietopainotteista työtä tekevä asiantuntija vilkaisee sähköpostiaan 50–100 kertaa päivässä. Sama tutkimus totesi, että työntekijä siirtyy tehtävästä toiseen joka kolmas minuutti.  Hewlett-Packardin tekemässä tutkimuksessa taas kävi ilmi, että sähköpostilla ja puhelinsoitolla häirityltä työntekijältä mitattu älykkyysosamäärä oli 10 pistettä heidän normaalitasonsa alapuolella.

Tarkkaavaisuushäiriöihin perehtynyt yhdysvaltalainen psykiatri Edward Hallowell on todennut, että nykyinen työelämä tuottaa ihmisten käyttäytymisessä häiriön, joka muistuttaa ADHD:tä. ADHD (Attention Deficit Hyperacitvity Disorder) on neuropsykologinen tila, jossa henkilöllä esiintyy tarkkaavaisuuden häiriöitä sekä ylivilkkautta ja impulsiivisuutta.

Kun tarkkaavaisen ja levollisen läsnäolon taso laskee, ulottuvat sen vaikutukset laajalle. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työnilon lisäksi kärsivät esimerkiksi innovatiivisuus, asiakaspalvelu, työturvallisuus ja päätöksenteon laatu. Kaikella tällä on suora vaikutus tuottavuuteen.

Tietoisuustaidot menestystekijänä

Näiden haasteiden voittamiseksi tarvitsemme organisaatioissa kipeästi uutta tasapainoisempaa tapaa saavuttaa tuloksia. Ei olekaan yllättävää, että maailmalla on kasvava kiinnostus menetelmiin, jotka luovat vastapainoa ylivilkkaalle ja adrenaliiniriippuvuutta luovalle ympäristölle.  Näitä keinoja ovat valmentaneet työntekijöilleen esimerkiksi sellaiset yhtiöt kuten Apple, Yahoo! Google ja McKinsey.

Yhteistä näille menetelmille on, että ne kasvattavat valmiuksia, joita on alettu kutsua tietoisuustaidoiksi. Tietoisuustaidot (mindfulness) tarkoittaa kykyä tietoiseen, hyväksyvään ja tarkkaavaiseen läsnäoloon. Tämä samanaikaisesti levollinen ja valpas mielentila on opittavissa oleva taito, jolla on tutkimusten mukaan oma neurofysiologinen perustansa. Sen harjoittaminen saa aikaan mitattavissa olevia muutoksia aivojemme hermoverkossa. Tietoisen läsnäolon harjoittaminen onkin kuin kävisimme kuntosalilla harjoittamassa tarkkaavuuslihaksiamme.

Tietoisen läsnäolon harjoittamisen voit aloittaa milloin vain – esimerkiksi nyt. Ota mukava asento. Avaa aistisi nykyhetkelle. Hengitys on hyvä kiinnekohta, johon keskittymällä voit palauttaa itsesi tähän hetkeen. Tunne, kuinka ilma virtaa keuhkoihisi, ja jälleen sieltä ulos. Sisään… ja ulos. Muutaman minuutinkin pysähtyminen saa sinut näkemään selkeämmin, mitä olet tekemässä ja mihin sinun tulisi ryhtyä seuraavaksi. Ja sen, mikä olisi oikea tapa toimia juuri tässä tilanteessa. Tietoisessa organisaatiossa ihmiset tekevät sekä oikeita asioita että asioita oikein.

Hyötyisikö sinun organisaatiosi valppaista, joustavista, uudelle tiedolle avoimista ja havaintokykyisistä työntekijöistä, joiden työviihtyvyys ja hyvinvointi ovat muita korkeammalla tasolla? Onko teillä jo avattu tarkkaavaisuuden harjoittamisen kuntosali?

Suositeltuja kirjoituksia

Kommentoi