Oletko koskaan pohtinut, mitkä ovat egon kustannukset? Vaikkapa oman egosi kustannukset elämäsi laadulle? Tai mitä valtoimeksi päässeet egot maksavat yrityksellesi tai koko yhteiskunnalle?

Kirjassaan Egonomics David Marcum ja Steven Smith kertovat tutkimuksestaan, jossa he haastattelivat lähes tuhat yrityksissä toimivaa henkilöä. Kun vastaajia pyydettiin arvioimaan egon vaikutuksia keskustelujen, päätösten ja kokousten laatuun, yli puolet arvioi yrityksensä liikevaihdosta valuvan 6-15 prosenttia egojen aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin. Monet arvioivat menetykset vielä tätäkin suuremmiksi.

Suomen mittakaavaan sijoitettuna tämä tarkoittaisi, että jo pelkästään sadan suurimman yrityksen tuotoista jäisi puuttumaan vuosittain tuollaiset 15–40 miljardia euroa. Oho. Enemmän kuin niiden yhteenlaskettu nettotulos. Samaa luokkaa kuin sadan seuraavaksi suurimman yrityksen koko liikevaihto.

Olet ehkä voinutkin nähdä egon joskus estämässä hyvää päätöstä, uuden oivalluksen käyttöönottoa tai vaikkapa hyvän kaupan syntymistä. Ei sinun egosi, tietenkään, mutta ehkä olet nähnyt jonkun toisen egon johtavan itsensä ja muut kohti keskinkertaisuutta tai epäonnistumisia. Egot ovat tärkein huonojen päätösten lähde. Ne painavat alas muiden loistoa nostaakseen omaa arvoaan. Ne piilottelevat erehdyksiä, joista voisi oppia.

Usein egon nähdään ilmentyvän kahdella tavalla: toisessa ääripäässä on pullistunut ego tuottaen ylimielisyyttä, toisessa taas liian heikko ego tuottaen riittämätöntä itseluottamusta. Tämä psykologinen egonäkemys puhuu tasapainoisen egon puolesta. Tässä ei kuitenkaan vielä selvästi ole kaikki.

Vaikka egosi ei olisikaan pullistunut, saattaa se päästä valloilleen kriittisellä hetkellä. Sillä hetkellä oma menestyksesi ja elämänlaatusi ovat tulilinjalla, samoin kuin tietysti organisaatiosi menestys. Tasapainoinenkin ego on altis niin hetkellisille harharetkille kuin vähittäiselle liukumiselle kohti ylimielisyyttä tai heikkoa itsetuntoa.

Lisäksi tasapainoinenkin ego on oman näkökulmansa vanki. Se on vain kapea siivu laajempaa tietoisuuttasi. Sillä on taipumus kaventaa se mitä koet, mitä näet, mihin kosketat. Sillä on voima kaventaa elämäsi varjokuvaksi siitä mitä se voisi olla.

Vaikka hallitsematon ego on kiusallinen pulma, hallinnan lisääminen ei silti näytä olevan ratkaisu. Egosi muodostuu ajatustesi ja tunteittesi virrasta, joihin liittyy kokemus yksilöllisestä identiteetistä. Oletko yrittänyt vastustaa ajatuksiasi? Padota tunteesi? Voittaa tahdollasi oman tahtosi? Ei onnistu ainakaan pidemmän päälle. Hallinta ei ole ratkaisu.

Ratkaisuksi jää egon saattaminen oikeaan mittakaavaan, laajemman tietoisuutemme kumppaniksi ja työkaluksi. Oikea mittakaava on etäisyyden löytämistä. Se on kykyä olla omien ajatustemme, tunteidemme ja tuntemustemme havainnoija. Lempeä ja hyväksyvä ystävystyminen tuon pienemmän itsesi kanssa antaa tilaa laajemmalle tietoisuudellesi ilmentyä.  Egosi voi silloin säilyä työvälineenäsi kun sitä tarvitset, mutta toimintaasi ohjaa jokin egoasi syvempi sinussa.

Tuo syvempi sinussa on tyyni, elävä ja rajaton mahdollisuuksiesi kenttä, täysi potentiaalisi. Siinä taitaakin olla egon suurin kustannus: kaikki toteutumattomat mahdollisuutesi.

Mitä keinoja sinä olet kokeillut löytääksesi sopivan suhteen omaan egoosi? Jaa kokemuksesi muiden kanssa!