Onko mindfulness mielen tyhjentämistä?

 / Mindfulness, Mindfulness työssä, Väärinkäsityksiä mindfulnessista

Viisi väärinkäsitystä mindfulnessista, osa 4

Oletko yrittänyt joskus tyhjentää mieltäsi? Harjoitusryhmissä teemme usein lyhyen kokeilun, jossa tehtävänä on olla minuutin ajan ajattelematta yhtään mitään. Tehtävä osoittautuu kovin vaikeaksi.

Jos nimenomaisesti pyrin olemaan ajattelematta jotain, mieleen nousee yleensä jokin ajatus, jonka tuo pyrkimys herättää (”älä ajattele…”). Tai sitten jokin ulkoinen havainto saa mielemme assosiaatioketjun liikkeelle. Ja sitten satunnaisen hiljaisen ja ajatuksettoman hetken jälkeen
mieli jo riemuitsee: hyvinhän tämä menee. Niin,
se oli ajatus, ja minuuttiin olisi ollut vielä runsaasti matkaa.

Yritetäänpä helpottaa tehtävää hieman rajaamalla ajatusten vastustaminen vain yhteen ei-toivottuun ajatukseen. Tehtävänäsi on nyt – kuten psykologi Dan Wegnerin koehenkilöillä – olla kolmesta viiteen minuutin ajan ajattelematta lainkaan valkoista karhua. Älä tee muuta, istu vain rauhassa ja ole ajattelematta tuota valkeaa karvaista olentoa. Muista, et missään tapauksessa saa ajatella valkoista karhua.

Jos kokeilit tehtävää, saatoit huomata, että ajatusten vastustaminen ei yleensä onnistu edes yksittäisen ajatuksen suhteen. Itse asiassa Wegnerin tutkimusten mukaan valkoinen karhu tulee tehtävän aikana mieleen keskimäärin viisi kertaa joka minuutti! Montako kertaa olit ajatellut valkoista karhua tehtävää edeltäneen viikon aikana? Aika paljon harvemmin kuin viisi kertaa minuutissa, uskaltaisin arvata.

Ajatukset ja tunteet, joita pyrimme tukahduttamaan, näyttävät tulevan mieleen entistä useammin. Mitä enemmän niitä vastustamme, sen varmemmin ne ilmestyvät mielemme valkokankaalle.

Dan Wegner on myös huomannut, että osa meistä on luonnostaan hyväksyvämpiä ajatustemme ja tunteidemme suhteen. Näillä onnekkailla on vähemmän tunkeilevia ajatuksia ja muita vähäisempi riski ahdistua tai masentua. He selviävät myös paremmin elämän tiukoista paikoista ja tulevat paremmin toimeen kivun kanssa. Onneksi voimme taipumuksistamme riippumatta harjoittaa tätä mielen sisältöjen hyväksymisen taitoa.

Tietoisen läsnäolon harjoituksiin liittyvä
hyväksyvä asenne ulottuu myös ajatuksiin ja tunteisiin. Voit harjaantua huomaamaan, kun ne ilmestyvät mieleesi, viivähtävät siellä hetken ja katoavat sitten jonnekin. Voit sallia niiden tulla ja mennä samaistumatta niihin ja vastustamatta niitä. Siksi mindfulness ei ole pyrkimystä hallita mielemme tulevia ajatuksia tai tunteita ja vielä vähemmän pyrkimystä mielen tyhjentämiseen.

Tietoinen läsnäolo on ennemminkin uuden suhteen löytämistä ajatuksiimme ja tunteisiimme – ja sitä kautta koko elämäämme. Ja se on paljon helpompaa kuin mielen tyhjentäminen. Sen myötä, kuin sivutuotteena, syntyy vapaata ilmavaa tilaa suhteessa mielemme vuolaaseen virtaan. Voimme löytää levollisen suhteen kaikkeen, mitä tapahtuu, niin mielemme sisällä kuin ulkopuolella.

Mieli hiljentyy silloin luonnollisella tavalla ilman pakottamista.

Lue myös aiemmat:

Osa 1: Onko mindfulness vain pehmoja varten?
Osa 2: Onko mindfulness uskonnollista?
Osa 3: Onko mindfulness vain rentoutumista?

Kiinnostuneille vielä muutama tutkimusviite Dan Wegnerin tutkimuksiin:

Wegner, D. M., Schneider, D. J., Carter, S., & White, T. (1987): Paradoxical effects of thought suppression, Journal of Personality and Social Psychology, 53, 5-13.

Najmi, S., Riemann, B. C., & Wegner, D. M. (2009): Managing unwanted intrusive thoughts in obsessive compulsive disorder: Relative effectiveness of suppression, distraction, and acceptance, Behaviour Research and Therapy, 47, 494-503.

Suositeltuja kirjoituksia

Kommentoi