Löydä levollisuus runoilla

 / Mindfulness

Levollinen ja ponnistelematon läsnäolo on jotakin, jonka tunnistamme, kun sen koemme. Sen kuvaaminen sanoin onkin jo vaikeampaa. Kosketuksissa levollisuuteemme lähenemme jotain vaikeasti ilmaistavaa, olemassaolon salaisuutta, jonka kuvaamiseen sanat eivät tunnu riittävän.

Vaikka sanat eivät voi tavoittaa olemisen ihmettä, ne voivat kauniilla ja puhuttelevalla tavalla olla suuntaviittoja arjessamme. Ne voivat viitata kohti sitä, minkä tiedämme, silloinkin kun se on perimmältään sanojen tavoittamattomissa.

Siksi runot voivat olla mitä koskettavin tapa löytää tämän hetken levollisuus. Niissä ilmenee pyrkimys sanoa se, mitä ei voi sanoa. Hyvä runo on kuin lähde, jonka kirkas vesi elävöittää. Kirkkaan veden lävitse voit nähdä yhä syvemmälle lähteeseen.

Aloitinkin oman vuoteni lukemalla runoja ja kokosin samalla muutaman mindfulness-runovinkin. Mindfulness-kirjallisuudessa ja -kursseilla usein siteerataan niin moderneja kuin varhaisempia runoilijoita. Suosittuja ovat persialainen mystikkorunoilija Rumi (1207-1273) ja intialainen Kabir (1400-luku). Rumin Vierasmaja onkin ehkä siteeratuin runo niin omilla kuin käymillänikin mindfulness-kursseilla.

Kokosin tähän kolme niin ajallisesti kuin maantieteellisesti aika erilaista runomaisemaa, jotka kaikki puhuttelivat minua. Lähtekäämme liikkeelle ajassa ja paikassa etäimmältä.

Tanka-runous syntyi Japanissa noin vuodesta 800 alkaen ja levisi pian hovista muun muassa zen-munkkien runouteen. Kaipaavien rakkausrunojen maailma alkoi täydentyä tarkoilla ja läsnäolevilla havainnoilla todellisuudesta ja olemisen luonteesta. Legendaarisimpia tankoja kirjoittaneita Zen-munkkeja olivat Ikkyuu, Saigyoo ja Ryookan. Näistä tässä esimerkki Saigyoolta (1118-1190), joka oli alun perin samurai, mutta ryhtyi erakkomunkiksi 23 vuoden ikäisenä:

Mieli selkeä,
sydän täysin tyhjä, kuu,
läpinäkyvä,
täydellinen, läntiset
vuoret saavuttamassa.

(Arto Lappi: Kevätsateiden aika – Japanilaista tankarunoutta, 2005)

Yhdysvaltain suosituimpiin nykyrunoilijoihin kuuluvalta Mary Oliverilta on viime vuosina ilmestynyt kaksikin suomennettua kokoelmaa. Hänen runonsa hengittävät vivahteikasta luontokuvastoa, joka avautuu oivaltaviksi havainnoiksi ja ymmärrykseksi kaiken elävän yhteydestä. Vuonna 2010 julkaistu Joutsen on Pulitzer-palkitun Oliverin kahdeskymmenes kokoelma, josta valitsin runon Miten huolellisesti.

Miten huolellisesti
  ja sopusuhtaisesti
    avautuu vaaleanpunainen ruusu

tänä kirkkaana aamuna,
  auringon lämpö
    olkapäilläni

sen polte
  avautuvilla terälehdillä.
    Kenties

se on pienin,
  tarkoituksettomin tapahtuma
    tällä hetkellä

koko maailmassa.
  Silti pysyn tässä
    äärimmäisen onnellisena.

(Mary Oliver: Joutsen – runoja ja proosarunoja, Basam Books 2010)

Lähimpää kotimaasta valitsin Marja Koiviston tuoreen runoteoksen 11 päivää Andeilla (Basam Books, 2015). Perun maaseudun vehreät laaksot ja kuivat ylängöt limittyvät runoissa aistimisen, avautumisen, vapautumisen ja muutoksen teemoihin. Monet runoista tuovat lukijan oman mielensä maailmoista takaisin tämän hetken todellisuuteen:

Pelko.
Mielesi luoma illuusio seuraavasta hetkestä.

Maa jalkojesi alla on vakaa,
kivet ikikalliota, ruoho karheaa.

Miksi kuvittelisit muuta
kuin mitä on?

(Marja Koivisto: 11 päivää Andeilla, Basam Books 2015)

Lukiessasi runoja voit huomata, kuinka mielentilasi muuttuu. Runo on myös hyvä mittari läsnäolollemme. Joskus huomaan, että runojen lukeminen ei heti puhuttele. Silloin tiedän, että mieleni on levoton tai turtunut ja kaipaa erityisesti rauhoittumista ja elävöitymistä.

Runon ääreen pysähtyminen kutsuu tähän hetkeen ja avaa meidät kuuntelemaan. Kuulemaan toista, kuulemaan omaa itseämme – ja kuulemaan koko olevaista.

Kuuntelevaa ja läsnäolon elävöittämää alkanutta vuotta!

Suositeltuja kirjoituksia
Showing 2 comments
  • Reetta Aukee
    Vastaa

    Kiitos kirjoituksesta. Muistelin nämä runot luettuani niitä runoja, jotka ovat tulleet vastaan ja mitkä ovat puhutelleet. Rauha ja levollisuus ovat läsnä. Lyhyen ilmaisun tiiviys ja kauneus – elämän pienten tärkeiden asioiden värähtely. Kiitos.

  • Jana
    Vastaa

    Sydämen ymmärrys muuttuu viisaaksi iloksi! Minä elän, minä tunnen ja tunnistan ilon taas ja rakastan tätä hetkeä ja elämää!

Kommentoi